Aamulla piti tehdä paikan vaihto kun Lalli lähti toisen koiran mukaan ja siitä oli sen verran tohkeissaan, että katsoin parhaaksi tulla pois. Pitää tuota harjoitella vielä.
Olen moneen kertaan päättänyt karttaa tätä lähialueen metsästystä. Niin vaan tänäänkin usea tunti vierähti eikä jänistä ylös saatu. Tässä on kaksi isoa metsäaluetta nevan molemminpuolin ja pupun polku parista kohtaa yli. Ruokaa on runsaasti, mutta viitsivät liikkua tosi paljon.
Positivista on, että jänis on jäänyt tänne pyörimään.
Nyt tämä blogi on sitten hiljaa ensi lauantaihin saakka.

Viikonloppu alkoikin Lallin osalta jo perjantai-iltana kello 19, kun tuuli toi pihalle ketun hajun. Sillä pimeällä reissulla meni sitten nelisen tuntia, hyvä että nukkumaan ehti. Kolmesti on ajo siitä lähtenyt. Pitänee soittaa jollekkin kettumiehelle `-´
Aamulla toinen takasesta oli puujalka, kaksi tuntia ennen lähtöä varovaista hierontaa ja koira oli hetken liikuttuaan valmis verryttelemään metsään.
Uudessa lumessa ei ollutkaan jälkiä!!! 4-varttia meni ja yhdet löyty, sieltä rusakko ylös. En tunnistanut oman koiran haukkua ensin!- oli illalla varmaan haukkunut reippaasti. Tosin metsässä oli aika lähellä toinen koira ajossa, kettua jäljesti varmaan, tosi harvakseen haukkui.
Odotellessani katsastin ajettavan, löytyi kauriin ja ketun jäljet, mutta paikalla oli vain rusakko. Sekin vain hetken kun maisema vaihtui välittömästi, sinne painuivat peltojen yli metsän rajaa kohti. Ongelmana on koiran picopanta joka kerää lumipaakkua suht´ nopeaa eikä singaalia enää kilsan päästä saa.
Heinät ja suolat vietiin. Päivä oli mitä hienoin pakkaspäivä -8.

Käytiin tuossa kotometsistössä vaihteeksi. Ensin heti löytyi kettu, arvasin kun lähti rakettina, tilanteita aina tunnin välein, ajot kuitenkin tosi huonoja. Lumi pakkaspuuteria. Haku hyvää. Kotipihalla koira nilkutti oikeaa etusta, kynsituppi saattaa olla syynä, mutta nyt onkin viikko taas aikaa parannella.

Pakkanen kympissä, metsä täynnä jälkiä, mutta myös paljon jäniskin oli liikkunut taas viikon aikana. Varma makuus oli ilmeisen tyhjä ja hakuun kului 128 minsaa. Ajoa vain 18 minuuttia. Turhan paljon koiralla virtaa, vauhdissa etujalat meni läpi karpan, jänis kyllästyi ja meni hukkaan. Uuttakaan ei löytynyt, emannuus alkoi sinistyä kylmässä viimassa.
Etukäpälät kunnossa, vaikka metsässä vähän verta kynsivalleissa olikin.

Tukikohta, jossa makkarat odottaa ajon jälkeen.

Hieno sää, pari pakkasastetta. Jänis löytyi 15 min ekojen jälkien päästä. 180 min. ajoa, josta yksi 30min hukka ja lyhyempiä katkoja ajon loppupuolella. 120 minuuttiin tuli - 40min.
Sössin kaksi varmaa passia tavalla taikka toisella. Toiselle 150min kohdalla passille 8 min jäljessä eikä haukku ollut ihan yhtenäistä enää. Maasto tuli täyteen jälkiä, pyöri kilsan sätellä hyväpohjaisessa maastossa.

Uusi vuosi, entiset kujeet.
Pakkanen, siitä meikäläinen tykkää. Eukon kantavat karppakelit ja julman roskainen metsä.
Riiuun jälkeen on taas metsä maittanut. Päivät pitenee ja jänismaa löytyi !- kolmen kilsan päästä, joten pikapikaa ehtii viikollakin ulkoilemaan. Tänään: 70 min haku, 75 ajo, kolmannella kiekalla pääsi passin ohi nevalle, jonne hukka. Kahden tunnin jälkeen passilainen tärisi jo niin paljon, että tuskin ladonseinään olisi osunut.