Siinä on tärkeimmät, LiTe My. Eräkoira 580p. + KVA lautanen
Pohjois-Pohjanmaan Beagle, Vuoden koira ja Paraskoira 595p.+KVA lautanen.
Onnekas vuosi, kukaan ei tarvinnut lääkäripalveluja, hankalasta lumitilanteestakin selvittiin, oliko yksi viikon paussi, mutta silloinkin liikuttiin remmilenkkejä.
Viimeisen päivän kaudesta pojat nautti kylvystä ja nukkumisesta puhtoisena lämpimän uunin kyljessä. Kiitos vaan pojat, aina oli mukaan lähtijöitä, vaikka vaan keittiöön , mutta kuitenkin.

Zetkan 70min haku, n.230min ajoa ennen paukkua. Matkaa kertyi 10-11 km. Ei se kummoselta kiemuralta tuossa näytä, mutta umpihangessa kahlaten vastusta sen verran, ettei lentämällä pääse, jänis kyllä pintoja kulkee, mkä on hyvä, ei se muuten viitsisi jäädä pyörimään.
Minä en ole ampunut yhtään jänistä koko kautena. Sampolle se on ampumatta vielä.

Siitä Sampo lähti lenkkipolun varresta ja kohta jänis oli oikein ajolla. Paineltiin kotiin Zetkan kanssa katsomaan hiihtoa.
Sen kaksi tuntia tuossa on, 90 min haukkua,pari hukkamutkaa tuli, seurailin kankaalla perässä. Olihan siellä syönnökset.
Juuri kiinniotto vaiheessa vähän juoksin edestakaisin, että pääsen koiran eteen, niin siinä se puppe käytti tilaisuutta ja livahti  heti takaisin ojan taakse. Vastahakoisen koiran nappasin kotimatkalle kaveriksi.Parasta tuossa oli että kait jänis piti vain vähän etumatkaa kun haukkua välillä tuli 106 max.

Sampon jalat. hiukan karva ohentunut.

Hakua puolitoista tuntia (3km) Ajoa n, 4,5 t. haukkua 212min. matkaa n .18km
Passitus alkoi jänistä ahistaa kun otti ja vaihtoi maisemaa. Käväsin siinä kotosalla toista koiraa käyttämässä tarpeellaan ja hetken mietin kummat otan, lumikengät vai pyssykän. No, siellähän se jänis tormuutti ihan päin.. . . .
Kotimatkalla kanniskelin sitten lumikenkiä. 

Kun on pakkasta ja hankikelit huonot, voi harrastaa pilatesta. Koirat vaan valjaisiin, hihnat molempiin käsiin ja kapealle kinttupolulle. Jo alkaa kummasti kierrelihakset jos vinotkin saada kunnon venytystä ja vatkausta. Kokovartalo heiluu puolelta toiselle ja jalat hakee tukipistettä polun kovimmalta kohdalta. Toinen koira kulkee edellä ja vetää, toinen taas perässä ja pyrkii sivuilta edelle. Kulkeminen ei vakaudu vaikka tiellä menee, siellä yhtäkkiset pyrähtelyt pitää valppaana, muutoin olkavarren ja polven seudulla ilkeästi muilahtaa. Alkaa tulla hiki, vauhti pysyy reippaana, vaikka vartalolla pyrkii vastustamaan, takareidet ja polvet saa kyytiä. Maisemia ei kauan voi tarkemmin tutkia, koska silloin toinen kuljetettavista on just jalan eteen pysähtynyt puistelemaan turkkiaan tai työntänyt nokkansa sompan reikään. Tuokin tapa on tullut jäädäkseen, vaikka luulis jo oppineen ettei se siitä miksikään muutu. Kaksi tuntia, pari kertaa viikossa pitää rintarangan suorassa ja pyykkikoneen käynnissä. Mitäs menit ottamaan beaglen...ja vielä kaks!

Kaihoisia katseita luodaan ulos kun pakkasraja vaan pysyttelee liian ylhäällä.
Keskiviikoksi lupaili lauhempaa ja sitä kuivaa pölylunta hiukan. Hankikelit ei ole pinnasta pahat, mutta välikuori on ja sekin pettää.
Ensi sunnuntain Sampon koitos on vielä arvuuttelussa, pakkasennuste seilaa  ja heittelee. Koiriakin  pitäis ilmoittautua.
Silti pitää tarkistuskierros puolen viikon seutuun tehdä. Vähän on jänis vielä liikkunut, vaikka valon määrä on runsas ja jäniksiäkin maastoissa on. 7km lenkillä  näkyi kahdet tuoreet jäljet. 

Piti käydä toteamassa keliolot. Yhdet hiiren jäljet, muuten ihan koskemattomat tiet. Kellokin oli puolen päivän paremmalla puolella kun Zetkan päästin m.a.tiellä irti. Kävi juoksentelemassa muutamia satametrisiä ja palaili takas, välillä pysähtyi kahdelle jalalle ja kurkotteli metsään. Sitä jatkoi jonkin aikaa ja sitten työntyi penkan yli. Pari sataa metriä eteni aika suoraan ja sieltä kimurainen ajo alkoi. Jänis pyöritti ja mutkitteli, tulihan siihen hukkia, kolme pitempääkin. Kenkäillen läksin pois hakemaan, nevan reunaa etenimme samaan suuntaan, kunnes pääsin ojan pohjaa yrittämään koiran eteen, siihen se jussikin oli hypännyt samalle ojalle. Koiran sain näköyhteydellä pysäytettyä, siihen se jämähti odottamaan, vaikka menojäljet oli nokan alla ja ajo käynnissä. Vaurioita ei pientä nirhaumaa pallukoissa lukuunottamatta yllättäin tullut. Ajoaika (2t) meni vartin pitkäksi, joten vielä pitää enemmän ottaa ennakkoa kiinniottoa suunnitellessa. Ojien pohjilla oli vettä. pakkanen oli kirinyt -11 Kiva oli autossa istua kun aurinko lämmitti lasin läpi,
Ajelin joutessani katselemassa laajemminkin, mutta yhtään loikkaria ei ollut liikkunut.