lauantai 4. joulukuuta 2010

1 kommentti:
 
Jotakin säkkyrää jäi muistoksi.
Iso-Lalli etsi liki pari tuntia ennen kuin jänis nousi. Paljon jälkiä ja tosi puuteria. Yritin olla ovela ja aloittaa suoraan varmalta paikalta, muttei se niin mennyt. Koirakin halusi näköjään nauttia koko rahan edestä ja samoili vähän liian laajasti alussa elikkä metsäautotiet kiinnostaa.. niiden reunojen merkkailut oikeastaan. Aivan ajon alussa jänö kävi kurkkaamassa minua ja toisen kerran vielä odotin koppia, mutta ei sitä vain saa hollille. Hirveästi rusakoiden ja metsurien jälkiä pellon päässä syönnöksellä. Sen pari tuntia katkonaista ajoa, kuljetti (jänis) välillä mukavasti, mutta aina toi tallatuille alueille ja perkkaamista riitti.
Pakkasta 10 ja vähäistä lumisadetta sekä tuulen henkäilyä aavalla. Kolmella pompalla tarkeni hyvin ja oli tosi viihtyisää.
Tässä pitää merkitä muistiin asia, joka sattui ke tuossa kotikulmilla. Naapurissa asustaa neljä saksanpk. ja yksi niistä syöksyi Lallin kimppuun kun kolmestaan kävelimme kotiin metsäautotiellä, joka vie tämän kys. paikan (n. 100m)vieritse. Lalli tuli yllätetyksi ja koirat pyörähti ojan pohjalle. Päästelin siinä sen verran ärräpäitä että ääni meni käheäksi, muttei tuo hurja päästänyt irti, niin ammuin siinä korvan juuressa haulikolla ilmaan. Vastentahtoisesti lähti kotia kohti, mutta nyt pentu sekosi ja alkoi kiljua sillä seurauksella, että hurtta palasi takaisin. Lalli otti nyt hurtan vastaan, siinä nokat kiinni toisissaan hurtta värisytti huuliaan ja minä huusin että --ala vetää mulla on vielä pamauksia! Vielä pyöräytti lallia siinä tiellä, mutta päästiin lähtemään ehjin nahoin kaikki kotiin. Ajattelin, että lalli osasi käyttäytyä oikein tuossa tilanteessa, tasapainoinen ja "koulutettu" koira, päättäväinen eikä agressiivinen, ne seikat varmaan auttoi ettei verilöylyä seurannut. Omistaja sanoi koiran olevan 6 vuotias, eikä pelkää ampumista, koska käy jossain harjoituksissa. Ei varmaan tottelevaisuus ole se laji, veikkaan.
Tuli myös todettua, että Loitsu on paukkuvapaa koira ;) Ei tuollaisia metsäpäiviä kestä jos koirat joutuu vaaraan irti juoksevien koirien vuoksi. Minulle koirat ovat paitsi kalliit myös kuin perheenjäseniä ja emo puolustaa pentujaan. Käyttäydyn kuin naarasleijona. Piste.

1 kommentti:

  1. Hei!
    Olipa teillä hirveä tilanne, onneksi Lalli selvisi ilman suurempia vammoja!!! Loitsu varmaan oli ihan sekaisin kun kaverin päälle hyökätään. Itselläkin samankaltaista ( huonoa ) kokemusta ko. rotuisista koirista. Kyllä siinä tilanteessa on tosiaan itsellä olo kuin naarasleijonalla. Onneksi beagle on rotuna sopuisa ja välttää mahdollisuuksian mukaan kaikenlaisia tappelutilanteita joten erityisen ikävää että toinen koira tulee kimppuun ilman provosointia. Lallihan on niin mahdottoman kiltti poika : )

    VastaaPoista

 
© 2012. Design by Main-Blogger - Blogger Template and Blogging Stuff