Ei turhaan....

ole Zetka kahdella jalalla roikkunut tuolien ja sohvan reunoja kierrellen. Nyt menee toppatuolille ja soffalle kuin tyhjää vaan ja Lallilla ei enää ole rauhallista paikkaa, jossa voisi lepäillä. Paitsi sängyt.

Jospa nyt pentu alkaa opetella Lallin kanssa olemista aivan eri pohjalta kun kuitenkin on kaivannut
kaltaistansa seuraa ja minun kanssa oleminen on niin nähty. Tätä olen odottanut, että Lalli antaa pennulle käytöstavat, on tarvittavan kärsivällinen ja hillitty. Kyllä pentu alkaa kunnioittamaan Lallia
ihan lähiaikoina. Olen unohtanut kuinka pentu viikottain muuttuu ja minun pitää tietysti antaa sen tapahtua. Tässä ehtii vielä paljon ennen kelien kylmettyä olla ulkona ja metsissä. Siellä kulkeutuukin
jo vähän liian ripeästi hajujen perässä. Onneksi on pitkä häntä ja liikkuminen mahapohjaa aiheuttaa kahisevan äänen ;)
Olimme pennun kanssa maasto-oppaina juhlakokeessa, jos sitä joku kauhistelikin niin hyvin se meni.
Autossa on Zetkan toinen koti ollut alusta lähtien, pakon sanelemana tietysti, mutta sieltä pääsee uusiin maisemiin jalottemaan, luomaan sosiaalisia kontakteja sekä syödä ja tietysti nukkua.