Zetka putosi sitten virtaan, onneksi olin parin sadan metrin päässä. Ääntä tuli, tutka näytti 97 haukkua, on se uhmannutkin minua ja aina roikkuu siinä. Aamu meni istuen, huonosti liikkui eikä irronnut hakemaan. Viimein mustikkakankaalla oli käyty ja siihen poika tarttui. Hienosti kävi reunat ja kohta eteni suoraviivaisesti kohti taimikkoa 117m, jossa pyörähti parin minuutin verran. Näin kun kovaa vauhtia painatti ja siitä ajo käyntiin. Mutta.. 400m ja suoraan kanavan reunalle, onneksi ei ollut jäitä reunalla. Siitä koira tuli pois, mutta myöhemmin kun ylitimme ojan siltaa käyttäen, lähti Z veteleen pitkin tietä ja sitten kääntyi tuolle jääreunaiselle kohdalle ja putosi.
Tuskin oppi mitään, eikä jänikset jätä tuota korttia käyttämättä.
sunnuntai 30. marraskuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti