Mihinkään pääse....
ajankuluksi voi kehitellä protomalleja, ja arvaahan sen kuka joutuu malliksi. Tässä 80-luvun panlon- paita uusio käytössä. Korvaläpät fleesillä topatut. Toimii remmikuljetuksessa vain ja ainoastaan.

Jopas vähän pakkanen antoi periksi. Sunnuntaina pikainen puolituntinen, pyöräytti lenkin ja toi hirveän lumiseen taimikkoon, josta otin koiran kiinni. Pakkasta sentään 15 ja viikon tauko. Tänään sitten ylös saanti vaikeaa, ajo lähti jostain aika kaukaa 14.10 ja häipyi heti maisemista. En arvannut ettei ala kierteleen tämä ajettava.
Kärhäsin päivän mittaan kaksi kertaa nuotionkin aikani kuluksi. Hämärän tullen hipsin kotiin, koira kotiutui 18.30. Tuossa n. 6 kilsan päässä sanovat asustelevan kaksi pennullista ilvestä. Meillä on ilmeisesti lähituntuma, ei voi mitään, lunta on sekä puussa että maassa, eikä härveli näytä sijanteja ja haukku ei kauas kuulu. Torstaina jos taas pökkeröitäisiin mettässä.

Perjantaina ennen puolta päivää 7 asteen kelissä lähdimme jaloitteleen, tarkoituksella katsastella joitain kotiperukoita. Ajo lähti 15.10 ja arvasin heti, että kepulisti käy ja koiraa ei saa pois. Pimeän alkaessa käpsehdin kotiin kahdeksi tunniksi odottelemaan, että jyry-sisu saa jaloitella rauhassa. Taskulampun valolla huitelin (ryömin myös) haukun perään, siellä poika veti ajamattomat jäljet edessä, mutta paljonko lie ollut perässä. Viisi tuntia tuli just kiinniotossa täyteen.
21.00 olimme kotona takas, koira hyvävoimainen, oli vielä aamullakin, mutta huomenna vasta metsään. Arvasin, ettei jänis tee helpolla hukkaa kun pimeä tulee, vaan pylkyttää kohtalaisen pienellä alalla.

Pari viikkoa vierähti tupakoirana, mutta onneksi oli vieraita ja ohjelmaa. Tänään oli -5 ja ulkoiltiin. Emäntä tallusti mettään lumikengillä ja parkkeerasi ne ojan penkalle, johon kohtaan hyppäsi ojan pohjalle jänis, matkalla koiraa eksyttämään. Lalli tuli haulla siihen 25 min myöhemmin. Ajo oli samassa paikassa kuin ed. kerralla ja just samaista katkonaista. Tunnin päästä kävin koiran hakeen pois ja tallustelimme kotiin. Matkalla näin ketun jäljet, siinä missä ketun jalka vaivatta yltää pohjaan, koira kahlaa syvää vanaa.