lauantai 30. joulukuuta 2017

                                         
Nollakeli, vesisade metsässä, uutta mätälunta. Sampo juoksenteli pitkin metsäautotien ajouraa eikä
osoittanut hakuhaluja. Jossain vaiheessa sitten siirtyi ojan pohjaa myöten metsään eikä kauaa mennytkään kun komea ajoääni kajahti. Oli siinä hirvimies passissa kuunnellut ajoa, jossain kilsan päässä. Kotimatkalla oli kotitien varressa tulille siirtynyt, ja halusi nähdä koiran, joka niin komeasti jänistä ajoi. Kivahan se oli Sampoa näyttää, alle kaksi vuotista pikkukoiraa.
Olihan pehmeää lumi ja märkää ja polveen asti upottti kun hain koiran metsästä. Jonkin verran koiraa kantoi, mutta kyntämistä silti. Ojan pohjia käyttivät molemmat jonkin verran. Kehno keli, puista pudonnut lumi ja roskat sekaisin , siinä ei jäniksen jäljet juuri erottunut ja jälkitarkasti oli polkenut eteenpäin.
Kaksituntia oli ja 85min kännykkään haukkua. Jänis pyöri tunnin kohdalla tuossa sykkyrässä, mutta selvitti sen , käytti lenkin nevalla ja palasi takaisin keskiöön. Tielle ei yrittänytkään, syksyllä sitä sitten käytetään. Ehjänä paikat tänäänkin.
Tämä vuosi tuli täyteen. Pääsääntöisesti on ollut myönteinen fiilis, jänistä on löytynyt ja ajoajatkin on ihan mukavia, mutta Sampoa en ole raaskinut vielä tosi koitoksiin viedä. Neljä tuntia + haut tuntuu vielä liian rasittavilta tuollaiselle kevyelle pojalle eikä metsäreissut vielä ole sillä pohjallakaan.
Ensi syksynä sitten siirrytään sille puolelle, jossa kestävyttä kasvatetaan toisella volumilla. Ja hirvi hommat pitää karsia, niitä oli syksystä jokunen, lumella niitä ei ole ollut.
Tästä ne päivät pitenee... ainakin valon puolesta.  -ehtii kahta koiraa käyttää samalle päivälle.


perjantai 29. joulukuuta 2017

Zetka lopetti tämän vuoden, pirtistä suoraan jänikseen kiinni. yöllä ennen lumisadetta lie makuulle kuusen alle mennyt, kun menojälkiä ei näkynyt. Kolmessa tunnissa ei matkaa sitten kertynyt kuin +4km. Jänis käytti mäntytaimikoita ja tiheitä ojanpenkkakasvustoja. Aikani emmittyäni ja kun kaikki ennakot päätyivät jäniksen kääntymiseen, pääsin lopulta jäljelle. Siinäpä se hukka tuli ja huutamalla koira  kääntyi takas pienellä vinkumisella tuli kiinniotettavaksi.
Oli lumikengät ja silti upotti, lunta puissa ja niskassa. Kova urakka Zetkalle vuoden päätteeksi.
Zetkan tämä vuosi oli täynnä kisaa, juuri ei reenaamaan ehditty kun piti levätäkin. Oli monenlaista tulosta, lapsiakin 15 siirtyi hiomaan omia taitojaan jäniksen ajossa.  Iskäkin sitä vielä joutuu hiomaan.
Tässä nämä pari kuukautta Zetka saakin jolkotella jos hyviä kelejä saadaan.



tiistai 26. joulukuuta 2017


 Kyllä noin sujuva ajo herättää epäilyt, että mikä siellä edessä on. Jänikselle tulee reikää vaikka kuin hyvin kulkisi, mitä se ei juuri koskaan tee.
                                                       TUNTIA AJOA.
Entäs sitten tämä toinen suhari. Kotipihalta syöksyi risukkoon ja porinat alkoi. tuossakin ajoalalla oli kaksi eri jänistä pyörinyt. Syönnöksiä oli runsaasti ja monensuuntasta liikennettä pidetty parin päivän ajan, vanhemmissa hiukan kuuransekaista päällä. Pintalumi oli irtonaista ja siksiköhän Sampolla meinasi olla työlästä pysyä ajolla. Välillä oli puolikin tuntia jälessä, ajeli niitä sitten kun eteen sattui.
Kuljetut pohjat oli tosi kovalla karpalla, mutta kumpainenkin selvisi hyvin, joten loppuviikon nollakeliin päästään taas jotain hurvittelemaan.



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Vettä satoi kuin kesällä. Lumi vetistä mössöä sen kolmekymmentä senttiä. Koirilla ongelmia pysyä ajon mukana. jänis teki sellaista vikuraa, että siinäpä ajosta ei tullut mitään. Tunnin ajot + nostot kumpaisellekkin.  9.30- 15.30 harrastusta, pimeällä hain Sampon pois kun viimein sai taimikosta jäniksen lähtemään väljemmälle. Molemmat hakivat hyvin, mutta sittenpä ajot oli paluuperien ja pyöritysten selvittelyä enimmäkseen. Siitäpä joulutauolle sopivasti. Märkää oli ja nyt  luvatut pakkaset tekee omat juttunsa.  Leppoisaa Joulua.

lauantai 9. joulukuuta 2017


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Äidille  1.3.1925 - 5.12..2017

Silmät tottuivat hämärään kun äsken kahlasin metsän sisään.
Alussa jo lampun sammutin. Kelkan reen jälkeen askellinjani sovitin.
Kukaan ihminen ei näe minua juuri nyt.
Kukaan minulta ei vaadi mahdottomia nyt.
Kukaan minusta ei tiedä.
Sulaudun maastoon kuin kävyt.
     
            (apsoluuttinen nollapiste, mustaa ei ole.)

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Nyt jänis sentään käyttäytyi normaalisti, eikä samoja polkuja käyttänyt.  Punaista jäi hangelle kun pussukan iho oli rikki. Lunta ei metsässä paikon ole puolukan varpujen peitöksi asti, joissain paikoin 20senttiä. Nyt sitten katsotaan milloin pakkasten jäädyttämään maastoon on asiaa.
Jänis on alkanut liikkumaan, siellä täällä näkyy jälkiä, täytyy olla tyytyväinen, koska useimmin se ajolle saadaan.

perjantai 1. joulukuuta 2017

30.12 &1.12.  Kelit suojalla, joten pojat on päässeet ulkoilemaan. On kyllä outoa Zetkan työskentely. Jänis kulkee suojalumella pintoja pitkin, eikä koira pysy ollenkaan jäljellä. Mölisee oudosti silloin tällöin. en ymmärrä yhtään mikä on.
Tänään kävin katsomassa kun Sampo yritti pysyä jäniksen jäljellä.  Varma nosto, mutta ei vaan nokassa pysynyt. silmällä oli aika mahdoton edes jälkeä erottaa, saati että minkä ikäinen jälki. Osa tosin oli hiukan lumen alla. Ilmeisti jälki ei haissut. Toivottavasti siinä selitys. Seuraavaksi odotellaan pakkaskelejä.
 
© 2012. Design by Main-Blogger - Blogger Template and Blogging Stuff