<-Pekka ja Marja


























Mami lähdössä ja pojat hyväste-
lemässä.
Tulkaa taas meitä poikia terveh-
timään. Oli niin kivaa.

Eilen pikku-L nosti pajuryteiköstä jänön ylös, piukutti vain pari sataa metriä, koska iso-L otti jatkon hoitoon. Pentu ei vieläkään lähde ajon mukaan vaan etsiytyi minun seuraan. Reilun tunnin päästä hain Lallikin pois, koskapa tutkapanta ei ollut kaulassa ja ilippo kulkee siellä seuduilla. En tiedä oliko koira ihan rehellisessä touhussa, jälkiä oli niin ristiin rastiin. Kova tuuli ja 13 astetta.
Tänään sitten kahden Lallin kanssa eri kohteessa ei tuottanut ylösottoa syönniltä. Asetin kahden tunnin rajan, jonka pidimme. Samat 13 astetta, juuri tarkesin ojan pohjalla taimikossa seistä.
Harmittelen Loitsun puolesta, oisi juuri harjoitukset tarpeen.

Loitsun vuoro aamusella käydä jäniksen juoksua katsomassa. Jäljet löytyi ja kiinnosti, seurailtiin yhdessä pätkän matkaa. Jänis oli lähtenyt juoksulle ja sen pentu löysi ja meno reitin, mutta hukka tuli. Katselin kaverina ja ojan pohjalta lähti taas meneen, seuraavassa mutkassa jänis hyppäsi metsään ja pentu hakee lenkkiä lähistöltä. Kun menojäljet löytyi alkoi vauhdikas eteneminen, joka vei aina seuraavalle metsikölle, siellä haki hukkaa välillä ääntä antaen. Haukku ei ollut ihan puhdas, mutta aina silloin tällöin tuli oikea haukkukin sekaan. Loitsu näytti ettei ole kiinnostunut minun avustuksesta vaan haeskeli itsenäisesti eikä hukalta tahtonut pois. Siinä löytyi syönnöksetkin, mutta pennusta näki ettei sitä enää ne kovasti kiinnostanut kun hukka oli muualla. Hieno aamu kerta kaikkiaan. Pitänee sovitella tutkaa jo pennullekin.

Loitsu ihailee päivän saalista.. ja perään ammuttu ö

Tässä 1.5 tunnin jäljet....

Jotakin säkkyrää jäi muistoksi.

Iso-Lalli etsi liki pari tuntia ennen kuin jänis nousi. Paljon jälkiä ja tosi puuteria. Yritin olla ovela ja aloittaa suoraan varmalta paikalta, muttei se niin mennyt. Koirakin halusi näköjään nauttia koko rahan edestä ja samoili vähän liian laajasti alussa elikkä metsäautotiet kiinnostaa.. niiden reunojen merkkailut oikeastaan. Aivan ajon alussa jänö kävi kurkkaamassa minua ja toisen kerran vielä odotin koppia, mutta ei sitä vain saa hollille. Hirveästi rusakoiden ja metsurien jälkiä pellon päässä syönnöksellä. Sen pari tuntia katkonaista ajoa, kuljetti (jänis) välillä mukavasti, mutta aina toi tallatuille alueille ja perkkaamista riitti.
Pakkasta 10 ja vähäistä lumisadetta sekä tuulen henkäilyä aavalla. Kolmella pompalla tarkeni hyvin ja oli tosi viihtyisää.
Tässä pitää merkitä muistiin asia, joka sattui ke tuossa kotikulmilla. Naapurissa asustaa neljä saksanpk. ja yksi niistä syöksyi Lallin kimppuun kun kolmestaan kävelimme kotiin metsäautotiellä, joka vie tämän kys. paikan (n. 100m)vieritse. Lalli tuli yllätetyksi ja koirat pyörähti ojan pohjalle. Päästelin siinä sen verran ärräpäitä että ääni meni käheäksi, muttei tuo hurja päästänyt irti, niin ammuin siinä korvan juuressa haulikolla ilmaan. Vastentahtoisesti lähti kotia kohti, mutta nyt pentu sekosi ja alkoi kiljua sillä seurauksella, että hurtta palasi takaisin. Lalli otti nyt hurtan vastaan, siinä nokat kiinni toisissaan hurtta värisytti huuliaan ja minä huusin että --ala vetää mulla on vielä pamauksia! Vielä pyöräytti lallia siinä tiellä, mutta päästiin lähtemään ehjin nahoin kaikki kotiin. Ajattelin, että lalli osasi käyttäytyä oikein tuossa tilanteessa, tasapainoinen ja "koulutettu" koira, päättäväinen eikä agressiivinen, ne seikat varmaan auttoi ettei verilöylyä seurannut. Omistaja sanoi koiran olevan 6 vuotias, eikä pelkää ampumista, koska käy jossain harjoituksissa. Ei varmaan tottelevaisuus ole se laji, veikkaan.
Tuli myös todettua, että Loitsu on paukkuvapaa koira ;) Ei tuollaisia metsäpäiviä kestä jos koirat joutuu vaaraan irti juoksevien koirien vuoksi. Minulle koirat ovat paitsi kalliit myös kuin perheenjäseniä ja emo puolustaa pentujaan. Käyttäydyn kuin naarasleijona. Piste.