10.30 metsään, 11,06 ajo. Ylösnostossa hirveä härdelli ja metsä sekasi. Lupaili taas rivakkaa päivää. Puolitoista tuntia oli mukavaakin menoa, lyhyitä katkoja ja pientä pyöritystä. Olimme paikassa, jossa tänä vuonna ei ole oltu ja muitakaan ei ilmeisesti, joten jänis ei kauemmaksi lähtenyt. Maastossa paljon suojapaikkoja, tiheää kuusikkoa ja pajuisia ojien penkkoja. Lalli oli minun kumppani ja kiinni, joten häippäsimme kotiaskareisiin. Metsässä näytti hukkaa, parikymmentä minsaa ajolla ja tunnin hukkaa, niillä konsteilla ei tulosta saa , eikä koiraa kotiin. Pakko oli hakea kun Loitsu ei ole ennen pimeään metsään jäänyt eikä kyllä kahdeksaa tuntiakaan ollut.
Kuudelta olimme kotona ja tutka näytti 36.9 km. Kartta taas... hirveä neliökm.kokoinen himmeli ja pienempi viritelmä vieressä.
Lähtiessä -2 ja palatessa -0,9 ja sateli märkää lunta.

vaan eipä tullut. Parituntisen pyörimisen jälkeen vielä uskoin jäniksen olevan ympyrän sisällä, mutta kun Loitsu kiertää omia jälkijään, alkaa uskottavuus kärsiä ja koira kotiin. -12 ja minulle kahluu-lumet. Tässä on nyt pari kuukautta minulla joutilasta aikaa, joten huonolla kelillä ei poikain tarvitse ajella. Metsässä on lumitilanne hyvä, varvut paljastuu kulkureitille. Loitsulle ei ole oikein tämä pakkaslumi toiminut ja ajot ovat harvahaukkuisia, joka kertonee ettei jänis pysy oikein edessä. Alkuviikoksi luvatut suvikelitkin näyttäis pakkasenpuolelle jäävän.

Saatiin uutta lunta sen verran, että pakkasen aikaiset jäniksen polut peittyivät. Polkuja ilmeistyi ihan kodin vierus metsään, pojat kävi pakkasellakin joitain tunteja vuoropäivin siellä kurvailemassa, mutta nyt tänään oli koskematon metsä. Loitsu nosti ajettavan, joka meni heti heittään lenkin liikennöidyn tien taakse. Olin kuitenkin aavistanut tämän (luulin rusakoksi) ja olin tiellä seuraamassa poikain hommia. Jänis kierteli hetken ja tuli omia ja poikain jälkiä takasin tien yli. Siinä eivät saaneet hajua tai eivät uskoneet jäniksen menneen takaisin. Metsäjänis se oli.
Lopulta sain koirat kiinni ja marssittiin kotiin. Näin kun jänis lähti ihan pihapiirin pellon laidalta, mutta me jatkamme huomenna siitä sitten.

Niitty uneksii valkean peiton alla.
Koivikko laulaa.
Lakanan reunaa kiertää jäniksen reikäommel.
                                                       T. Kurolainen



Riemukasta Uutta Vuotta 2013

Lauantai oli semmoista tuherrusta eikä oikein ajo pysynyt nokassa. 

Sunnuntaina tuohinokka oli turkiksissa ja remmin päässä. Kierreltiin katsastelemassa ja melkein iso lenkki tulikin täyteen... vaan eipä sentään. 

13. 12 Lallin eteen aika vaatimattomalla haulla lähti jänis. Me poistuttiin kotiin siitä välittömästi. 

Kaksi tuntia myöhemmin jänis kävi lähellä lähtöpaikkaa, ois siinä saanu odotella. Ajo pyöri hyvässä, ehkä paras maasto mitä voi olla, kangasmaastossa ja ojanpenkat tuuheita taimikoita. Siinähän se ajo viipyi neljä tuntia. Ajo sujui aika jouhevasti ilman pitkiä katkoja. Yksi 20min hukka tuli 1,5 t kohdalla. Kotona live-seurannalla katsoin kuinka rehellisesti Lalli työskenteli, paluuperät sujui vielä kolmannellakin tunnilla. Ei Lalli välitä muusta, kunhan ei kukaan ammu ajettavaa. Lalli on hoitanut tassunsa, syönyt ja pisti kallelleen, hiljainen kuorsaus vain kertoo tyytyväisestä koirasta.

Tässä uusi tulokas meidän perheessä. Koska lapset puhuttelevat Lallia ja Loitsua koiraveljiksi, olen siis koira- mummo tälle ihanalle corgi-tyllerölle.

Lauantaina Lalli nosti jäniksen, ajelivat huonosti.
Sunn. Eri maasto, mutta sama peli jatkui. Loitsu nosti ja pari tuntia pojat ajeli n. 10min pätkissä tosi katkonaista ajoa, vaikka jäljet ajettavasta maastossa näkyi. Eksyivät ja ottivat paikkarin, jota toisetkin pyrittävät tuossa kulmilla. Huonosti sekin pysyi. Enkä nähnyt vilaustakaan, vaikka tosissani yritin näppejäni jäädyttää. 8 astetta oli lähdettyä ja 15 kun tultiin kotiin. Nyt jo 20 rikki. Torstaina sitten taas.