Lalli tyrkki pupua sen verran innokkaasti ja vauhtikin hyvää, joten päätin antaa mennä koko erän.
Eipä kuitenkaan riittänyt kuin 100min ja siitä totaali hukka. Tuossa koti tiellä tuli kolmen minsan hiljasuus, kun jänis tuli tiellä vastaan ja ryntäsi vähän holtittomasti. Se oli 40min kohdalla ja koira kaksi jäljessä. Lalli ei sitten antanut kiinni, yleensä ei anna vaan innostuu jos olen lähettyvillä, koska tykkää että yhdessä metsällä ollaan. Tunnin hukan jälkeen läksin kotiin ja kohta sieltä kotuitui Lallikin.

Ihmiset ovat menneet ja nyt mietityttää....

Tuossa näkyy,että kerran meni jäniskin siltaa koiran kera, mutta pari kertaa sitten ei. Virtaa on, jäätä ei vielä, joten onnekkaasti ylitti. Tuossa on varmasti kaatuneita runkoja, beaglelle helppo kunhan ei ole runko jäässä.

 Loppupäähän hukkaa. Ajettava löytyi liian myöhään. 120/ - 20+ 10 =90min.

Pikku hiljaa päästään taas metsän puolelle. Suvikeli, tunnin haku metsässä, ei noussut vaan risukosta tarttui rusakko. Kierteli metsikössä ja aina pistäytyi met.atiellä. Näinpä ekaa kertaa tupurinkin, ei siinä russo ehtinyt pitkälle loikalle lyödä vaan vispasi kinttuja tiuhaan ennekuin sai pitävää maata alleen. Se on tuokin puhelin taskussa aina väärään aikaan ###      

Nyt on maanantai ja eilen alkoi paranemisen merkit olla nähtävillä. Yö nukuttiin (x3) hyvin.
Tänään olimme remmissä seuraamassa setä-enon ajoa. Zetkakin joutui ajohommiin kun karkko rusakko päätyi samalle kotipolulle.
On harmi kiskoa, mutta vielä pitää voimistua, ei Zetkalla kovin tuota ylimääräistä painoa ehdi kertyä ja kaikki menee dietin aikana mitä on ehtinyt saada. Juuri tuon painon vuoksi olen rajoittanut metsäpäiviä.

--------
Torstaina alkoi ripuli ja nyt sunnuntaina vielä ollaan vesi-riisi-jauheliharuualla. Ilmanvaihtoakin oisi ollut syytä tehostaa kun alkoi olla hengitysilma aika paksua. En tiedä mikä pani noin sekaisin, mutta kaikkea Zetka suuhunsa yrittää saada ja metsässä saakin.
Jospa tässä ensi viikon loppupuolella vähän päästäs jalottelemaan.
Virkeän oloinen ja mamman kainaloisena on pahimmat tuntemukset helpottaneet.

Tuosta liki pukkasin 8.49 koiran autosta - 9.01 ajo alkoi 174m päästä. Kun kaksi tuntia (120/60) alkoi olla täynnä panin koiran autoon ja körryyteltiin Leinosen telttatuolin kohalle, vaan kun puotin koiran alas, se lähti kaahaamaan tietä pitkin kovalla haukulla. Ajelin perässä ja niinhän sieltä tulee vastaan tämä samanen kamu. kuvailin sitä autosta ja kun Zetka tuli kohille, nostin kyytiin. On sen verran käpäläntappomurskat tiellä ja tuohan jo nähtiin. Siirryttiin haukun (! ) kera Räätykankaalle, lujasta nosti siellä ja huonosti ajoi, mutta palaan sinne tuoreen koiran kanssa ja pattereissakin sais olla virtaa.
Paskat patterit myivät, ei pidä tällaisillakaan keleillä latausta.

Siinäpä se päivä vierähti. Kaksi ajettavaa oli, toinen jäi juoksemaan.

Hymy huulilla mennään.

Nytpä ei "rumpupalikka" mahtunu enää putkeen vaan etsi tieheikön, johon Lallin taidot ja voimatkin ehtyi. Katsotaan tästä ke koepaikka, 10min yöjälki nosto, 70 min puhdasta ajoa, sitten tuli katkoja, kuten aina tunnin jälkeen. Sinnitteli nostaa tiheiköstäkin jonkun kerran, mutta sinne lopulta jäi.

Aamulla pikku-musta tujuutti 20min ja hukkaa haettiin väärältä puolelta ja aikaa kului...
Seuraava läks ja meni hirvimiästen passiin ja moitetta tuli...
Suivaantuneina maiseman vaihto ja eipä ehkä kahta jänistä kerralla edessä.. Siitä toinen kuskattiin kotiin.

Zetkan kauden eka

Liftari otettiin kyytiin.