Syksylle piirsin laatikoita ja niistä nuolet ylöspäin. Nuolet johtivat lopulta viimeiseen lootaan, jossa luki Ajovoittaja 2017. Monen mutkan kautta päädyttiin Zetkan kanssa ihan palapelin loppuun.
Tältä syksyltä tuli yksi ykkönen ja melkein ykkönen. Yksi luopuminen ja pm kisan limbo, mutta tähdet ovat olleet suotuisissa kulmissa ja niin olemme Rovaniemen kupeelle kivunneet.
Vielä voin olla huoletta, ei ole vielä Zetkan taidot sitä luokkaa, että menestyisi, mutta ajan kanssa kun mennään niin tasaisuutta alkaa syntymään. Nämä kausijänikset, syksystä aina lumen tuloon, siinä on suurimmat haasteet saada jänis pysymään metsässä, pois tieltä ja tien vieriltä hyylästä. Metsäajo sujuu ja ylösnostokin.
Ajovoittajasta totuttuun tapaan UP järjestää nettiseurannan, sieltä sitten voi seurailla kaikkia kisan koiria. 11.-12.11.

Sampo nöyrtyi hakemaan normaalia nollavauhtia, lunta maastossa ja karkea kelikin pakottivat noukkimaan tarkemmin. Hakuaika sitten venyi 3tuntiin javarttiin, mutta viimein jänis löytyi. tiellehän se tormasi siksakkia pelaamaan. Sampo on siitä oivallinen hakija, että ei jää niitä tiejälkiä pidemmäksi aikaa nuuskaamaan vaan aloittaa tienvarsien perkkauksen. Eipä siltikään 45 minuuttia pidempään pysynyt ja pahaksi onneksi juuri auto ajoi alueen ohi niin eikö taas sen perään. Meitä veteli kolme sitten peräkanaa, onneksi Sampo meni autosta ohi että kuljettaja huomasi pysähtyä. Juurikaan en enempää ois jaksanutkaan.

Piti vaan käydä kus-pis reissu, kellokin oli jo lähes puolipäivä. Niin se Sampo alkoi hakemaan jänistä, kauaa ei mennyt kun ottaa huomioon kuin laajasti aloitti. Kohta se oli hukassa, jätin hakemaan ja vein Z kotiin. Tunnin kuluttua käpyttelin katsomaan, hukassa oli ja lujasti. Haku siirtyi vähän uusille paikoille ja kovasti kiirettä piteli vieläkin. Sampon hukkahaku on 9-11km luokkaa, samaa kun ajovauhti. Siinäpä tunti meni ja selvästi oli jotain kun haku rauhoittui. Läksin sitten jo hakemaan koiraa pois vaan siinäpä se jänis nousi ja laukkasi suoraan kohti. Komea, paljon valkoista ja aika kookas jänis.En sitten raskinutkaan yrittää Sampoa kiinni kun juuri oli tehnyt ison haun, ajattelin ettei se kauaa pysy ajossa. Menihän siinä perkkailussa ja välillä oli haukkupätkiä. Hirvimies siinä pysähtyi juttelemaan, lähti siitä sitten jatkamaan metsäautotietä kotiinsa. Sieltäpä Sampo syöksyi auton perään, minä jalkaisin liikkeellä ja koira painaa eri suuntaan. Ennen kuin sain auton alleni, olin 7-8km jälessä. Kiian pohjasta on turha juuri ruostesuojauksia hakea, sen verran paukkua sateli pohjaan. Sain koiran kiinni vähän ennen louhoksen tien risteystä, onneksi kääntyi sinne eikä 86.
Täytyy pojalla olla suuri reikä päässä kun lähtee autojen perään, oli kolmas kerta nyt ja metsästä lähti kun kuuli auton äänen. Sääliksi kävi kun veteli tuon hirveän mursketien vielä kovan päivän päälle.

Melkein kaikki näkyvissä.

   

Se on aloitettava maastokartoitukset, Zetka aloitti ja tästä pojat jatkaa aina uuteen paikkaan kun irti päästän. Eilinen oli hyvä kulkunen, vaan silti yli 20min hukka loppuun tuli. Selvitteli aika laajasti, viimein joutui jänis nousemaan loppu minuuteiksi. Ei ollut tämäkään juuri yöjälkeä jättänyt. 

Jäniskannan todellista määrää vähän vaikea arvioida kun huonosti liikkuu, mutta kyllä aina ajot saa.

Eilen taisi olla ainakin neljä koiraa ja kaikki ajoi. Sitä toista erää pitää myös yrittää, että löytyis kokeeseen kaksi lähimaastoa. 

Tällaista nuorisotoimintaa välillä.

Zetkan reissut ei ole menneet oikein kohdilleen, aina se jostain on kiikastanut. Sampo on parananut otteitaan, hirvet on saaneet väistyä ja jänisten perässä vuorostaan menty. liiallinen kiire tahtoo vain sotkea hyvät nostot ja ajot. Zetkalla on ollut vain lepäilyä viikottaisien kokeiden välissä. Nyt oli vähän mukavampaa,kun vuotuinen eräkerho toteutui. Rusakko saaliiksi aivan metsän keskeltä oli yllätys. Liekkö jamppa saanut illalla unta, oli sen verran innoissaan ekasta saaliista.
Tässä nyt jokunen viikko seuran omaan kokeeseen, joten maastojen kartoitusta pojilla työn alla. se onkin rennompaa kun uusia kolkkia saa koluta.
Yllättäin ollaan jo lokakuun puolivälissä, nopeaan on syksy mennyt.

Käytiin kääntymässä Keminmaassa lauantaina Zetkan kanssa Rajajoki ottelussa. Zetka oli eittämättä heikoin lenkki eikä tuottanut tiimin kassaan yhtään pistettä. piste.
Sampo on odotellut vuoroaan ja nyt oli hyvä hetki käydä maastossa.
Alku meinaa mennä pipariksi tuon hirvenajon kanssa, niin tänäänkin. Tunteroinen tuhraantu hirve siirtelyssä, mutta päästiin hakemaan jänistäkin. Sattui hajut ja puolituntia myöhemmin jänis joutui nousemaan kun käsky kävi. Ensimmäiseksi siirtyi m.autotielle ja siitä 300m taimikon reunaan. Sampo joutui tosissaan hakuhommiin vaan sitten alkoi kulkemaan. nopea poika ja ääntä tulee, ei niin voimallisesti vaan vuolaasti.jänis kierteli vauhdikkaasti linjan alla helposti kuljettavissa alustoissa useita kertoja, mutta hukka kun selvisi , oli välimatka taas kurottu kiinni. Eka tunti, paljon hukan selvittelyä, toinen kulki ja seurailimme ajoa siinä dreeverikamujen kanssa. Vähän siinä sovimme Sampon kanssa,että jäniksessäkin on haastetta tarpeeksi, ettei niitä hirviä enää tarvitse ajella.

Haku poistettu  kuvasta.