13.11.
Lunta nyt on sen parikymmentä senttiä, sitten viime kerrasta ei parissa maastossa ollut liikettä ollut viikkoon.
Tänään oli taas pennun vuoro ja aika varmaan maastoon. Heti oli vanhat jäljet jotka nekin kiinnosivat. Sitten vastaan tuli pellon reunassa ketun jäljet, niille nousi selkäkarvat pystyyn ja paha ulina päälle. Saatiin tuoreet jäljetkin eteen, pentu saa mukavasti virtaa ja painaa hetken jälkiä, alkaa pyörtää ympyrää ja eksyy. Ääntä antoi muttei siitä selvinnyt oliko se vain niin jännää, kuusentaimien seassa siellä paineli. Näkö ajettavasta olisi varma... kaipasimme isoa-L tuossa vaiheessa. Hieno harjoitusmaasto ja myöhemmin koepaikkanakin sopiva.
Pentu rokotettu, paino 10,7 kg. Iso-L syönyt tietenkin pennun kanssa ja siihen näyttää vastaavan, pentu taas oli just oikeassa suhteessa. Ja käyttäytyi niin hienosti, että sai palttoon lämmikkeeksi ja paljon purtavaa, hampaat on nyt hienosti vaihtuneet.
Perjantaina saimme vihjeen, että viikko sitten oli ollut jänis tietyssä maastossa. Eipä paljon auta, mutta pentu sai yksin lähteä metsään. -4 pakkasta, juuri satanut kuivaa lunta. Hajut oli, vaikkei mitään havaintoa ihmissilmälle. Koiralla pieniä pistoja ja ojan reunan koluamista oikealla. Kiersimme kuitenkin vasemmalle, ei kiinnostusta, kaarsimme takaisin ja kas, siinä se menee - mutta pentu oli juuri kiertänyt penkan taakse. Sieltä otti vainun ja alkoi kiertää jänön meno suunnan seutuvilla melkoista haukun sekaista ääntä pitäen. Itse haki ja löysi jäljet ja ajeli haukulla jonkun minuutin. Pentu ei palannut, mutta alkoi sitten ulista kun löysi tien ja auton.
Oli mennyt jo toiseen metsään kiertelemään, ennen kuin pääsin autolle.
Pentu kotiin ja toinen tilalle.
Iso-L kiersi tietenkin puolen tunnin pakollisen, ennen kuin palasi ja saattelin lähelle löytöpaikkaa. Tunnin vanha jälki, jänis löytyi ihan läheltä :) lie pannut heti maata kun pentu yritti ajaa. Lallin se vei suoraan jokirantaan ja siellä talojen seassa pyöritti, tuli sitten takas ja hukalle samaan paikkaan kun suokin oli vienyt viikko sitten. Odottelin aikani, kävin katsomassa, oli vaihtunut rusakkoon ja sitä ajeli metsäautotietä toista kilsaa ja palasi yhtäkkiä takaisin. Siinäpä tämä päivä.

Loitsu tänään itse löydetyillä rusakon hajuilla, pakkohan oli iso-L nöyrtyä ja tulla pennun löydölle, lyhyen haun jälkeen pesälle löysi pentu, mutta ajon otti iso-L. Pennulle oli uusi löytö lämmin pesä ja sitä jäi haistelemaan. Oisko osannut alkaa hakemaankaan lähtijää. Muuten kyllä hakee touhulla ja unohtaa sitten mitä oli tekemässä. Ei niinkään leiki metsässä, vaan on aina menossa johonkin suuntaan.
Vielä (3:s kerta) ei perään pentu lähtenyt, mutta veikkaan ettei enää kauan katsele. Nytkin heitti pari kiekkaa kaverina siihen saakka että ajohaukku alkoi.
Lunta odotetaan, että voidaan jättää iso-L kotiin.

Lokakuun ajalta vielä yksi merkintä. Perjantai-iltana kahden tunnin ajo päättyi pimeässä kynnöspellolle. Hirveä sotku.
Sunnuntain käynti ei tuottanut mitään. Lämmintä 9 ja hyttyset sekä hirvikärpäset heti liikkeellä... muttei pupu.
Nyt vaihdetaan kuukausi ja jänis voisi silti vaihtaa karvansa.

Aamulla nollan tienoilla, 15.30 oli +2, hiukan tuuli ja kohmeinen, lumeton maa.
Kahdella koiralla aamulla aloitettiin, mutta parin tunnin haun jälkeen pentu kotiin ja toinen osoite.
Siellä tunti hakua, ajoa kesti muutamalla katkolla 70 min. Sitten hukka pottuvaraston liepeille. Sain koiran matkaani, mutta perillä aivan maantien viertä kyykki vaalea jänis parkin ohi. Panin varusteet autoon ja odotin kuinka koira tullessa paikalle reagoi ihan tuoreisiin jälkiin. Siitä ajo ensin pitkin tietä ja metsään. Käytti 4km metsälenkin, 37 min ajo, joka tuli jostain takas tien yli Temmesjoen rantaan. Juoksin koiran kiinni. 5t ja 18 km riitti yhdelle päivälle.
Siitä talvella menevät ohutta jäätä yli. Nyt oli tutkat ok. Ekaa konkaria passitinkin, mutta eipä tullut 150m lähemmäs. Ajo kulki n. 500-700m etäisydellä, eikä haukkua kuulunut kaikin ajoin 150 m päästäkään. Hidasta on lallin ajo, 7- 12km /h, haukku 6 -54 välillä.

Pentu oli saada pupun ylös ekana kun iso-Lalli oli hajut löytänyt ja niitä tarkkoi. Pentu meinasi vähän oikaista, mutta kovin säikähti ja viipotti minun jalkoihin Lallin ottaessa sen nokan edestä ajon.
Toiseen maastoon sai pentu jäädäkin autoon. Hyvä niin, sillä pari tuntia meni, ennen kuin sellaiset jäljet löytyi, jotka johti ylös saantiin. Tämä olikin rusakko.
Kolmisen kymmentä teertä näin parvessa, lähes kaikki poikateeriä sekä kopsakka koppelo saavat jatkaa vielä elonpäiviään. Yhtään höyhentä ei minun toimesta tänäkään vuonna irronnut.
Me keskittäydytään vain metsäjäniksien aivotuksia ratkomaan. Ei niin selviö tuo kahden koiran työskentely, vaikka pentu näyttäis olevan enempi kiinnostunut minun sijainnista, käy silti repalehtamassa toisen haulla koko ajan jos saa näköyhteyden. Toisaalta iso-Lallikin seuraa pennun tekemisiä siinä kylmähaun sivussa.
Reipas pentu, ei tarvi autella missään tilanteissa eikä kuulu vikinää jos vetinen, riitteessä oleva neva ylitetään tai kahlaten ylitettävä oja.

Viikonloppu tarjosi tilanteita, riitti että jättää pyssykän kotiin. Penulle on katseltu valmiita jänispaikkoja, vähän koetyyliin. Lauantaina ojan toista puolta ohitti niin kaunis jänis. Sitä ajoa vain pennun kanssa kuunneltiin. Eka kerran lallikin joutui uimasilleen.
Sunnuntaina oli pennun aika jäädä kotiin. Välillä tuli räntää ja kova tuuli. Oltiin eri paikassa. Asetuin jänisperspektiiviasentoon, eli sivuille piti nähdä, muttei eteensä. Jänis tuli kolmiosta selän takaa, loikan joutui ilmassa kääntämään ja päätyi rumpukuoppaan ojan pohjalle. sieltä ehti hypätä takas tulosuuntaan, mutta lalli oli just tuntumassa, joten yritti taas, rohkeus petti ja pyörsi sen verran, ettei koiraan törmänny. Lalli oli siinä jo liekeissä ja alkoi vimmattu hakeminen, 1 1/2 tuntia odottelin autossa kuunnellen beatlesia kun muutakaan ei ollu tarjolla. Puhallin merkkiäänen ja koira ilmestyi minsassa takas.
Pitkiä ajoja on ollut turha odotella, tykkään vain niin lallin kanssa käydä metsässä, se on voittamaton metsäkaveri. Nykyään Lallin tehtävä onkin haeskella pennulle helpotusta jäniksen hajuun, kovasti näyttää elkeitä olevan ja rulluttelee nokka maassa.