Kello 17.20 - 20.00 Porukassa liikuimme, lallilla tutka ja toinen hihnassa. Lalliksi nopea jäljen selvitys ja pupu ylös. Loitsu katkoi hihnan kun piti poistua kotiin. Jänis tulikin puoleen tuntiin lähtöpaikkaan. Joitakin kertoja Lallin ajot loppuivat aiemminkin kuin tyhjään, niin nytkin tapahtui. Olen etsinyt piiloa, mihin se jänis voi piiloutua, mutten ole löytänyt ja sinne se nytkin jäi. Lalli tarkasteli useaan kertaan ajetut paikat ja tuli kotiin. Nyt on toinen silmä punainen ja toista ei ole aukaissut vielä. Heinä on pitkää.

La 22.9. Loitsu haeskeli vähän. Pärskähtelyä on ollut tuon tuostakin, mutta nyt sieraimesta valui verta. Ajattelin heinän leikanneen, mitään ei kuitenkaan päälle näkyvää ollut ja vuotokin tyrehtyi. Koira autoon ja kotiin. Se on ell käynti viikolla. 

Haku kesti yllättävän kauan 40 min. Ehkä liikahti kun viimein sai ylös. Siitä ne sitten suoraviivaisesti paineli 2,4 km jossa hukka traktori/peltotielle ja heti takaisin, nimittäin koira. Parikymmentä minuuttia hyvää kuljetusta.
+ perjantain iltalenkki tuotti kans ajon, sitä en jäänyt kuuntelemaan. Hain koiran tuosta melkein pihan perältä ja paluu matkalla jänis odotteli tiellä, sitä emme pimeyden takia enää häirinneet. 

Sateen jälkeen ulkoilua, Loitsu pääsi tupurille, mutta parempaa ei tämäkään tapaus tarjonnut. Hohhoijaa.

Lauantaiaamuna oli kuuraa kuuden aikaan ja ajo takkusi tunnin, eli sen minkä jaksoin odottaa. Siinä koira ui kanavassa ja katkonaista haukkua. Vaihdoin palstaa ja taas hyvin alkanut ajo tukehtui ojitetulle nevalle jossa polven korkusta kanervikkoa ja koivutureikkoa.
Virittelin nuotion ja eipä sitten kauaa kulunut kun Loitsu tuli paikalle.
Sunnuntai olikin alku tunneiltaan tyhjää aivastelua, joten taas liikahdettiin parempaan maastoon. Nyt helskytteli hyvin ja pyörityksen huumaa siirtyi kartalle. Parikymmen minsaa kuitenkin taas iloa kesti ja Loitsu sortui perkkaamaan jälkiä. Sitä se tykkää tehdä, kunnes pitää hakea pois. Lepoa tiedossa poijjiilla. Alkaa linnustus ja se on hirveätä paukuttelua. Nyt oli poikueet liiankin kesyjä, mutta oppivat nopeasti kun rivit harvenee. Kolme muutakin porukkaa oli koirineen liikkeellä ja katkonaisia ajoja kertoivat saaneen aikaiseksi.

Yritettiinpä minne suunnalle vaan, aina oli ajo kuuluvilla :) onkin ollut vuosia aika hiljaista näillä seuduilla. Oli siellä oma ajettava Loitsullekin, pitkällä yöjäljellä haukkui riivattu mutta ylös nousi, tosin tuuppasi taas vajaan kilsan.
Vanhempi talsi tyhjää, jossain haisi muttei tapahtumia. Pitkästyttävän hidasta liikkumista aamulliseen verrattuna.