Meidän postinhaku reissu tahtoo toisinaan venähtää, kuten tänäänkin. Kello oli jo puolipäivä kun koukattiin metsikön kautta. Istuin kannolle lehteä silmäilemään, Lalli istui metsän reunassa odottaen nousemista, jolloin pistäytyi heti metsän puolelle. Hiukan yli tunti meni nostossa kun hajujäljet taisi olla pätkissä. Tässä taas toistui sama ongelma, että hukka tulee kun koira jää startin jälkeen liikaa. Tarkoitus oli päästää koira vasta perjantaina liikkeelle, että virtaa olisi ylenmäärin. Metsässä alkaa olla lehti pudonnut ja sienetkin vahvassa aromissa. Kivaa aikaa silti liikuskella luonnossa.
Puhelimen remontin myötä tutka saa odottaa käyttäjäänsä parisen viikkoa.

Perjantai 17.9. Tutkaa voi käyttää vaikkei puhelin olisi mukanakaan. Näppärä vekotin noinkin käyttää jos maaston tuntee. Sykkyrää tuli n. 16km koiralle. Itse poimin puolukoita, sen verran koira pysyi pois nilkoista. En tiedä mikä vika, mutta taas ajo kesti lyhyen ajan. Ajettava näyttää löytyneen myöhemmin uudelleen, koska tutka näytti samaan ojan pohjaan, mutta eri haukkua.
Hieno ilma, aamulla runsaasti liikkeellä metsälintuja. Metsoa kävin hätistelemässä kun ajotiellä kökkäili. Hieno ilmestys oli myös huuhkaja matkanteossa.