Lauantaiaamuna oli kuuraa kuuden aikaan ja ajo takkusi tunnin, eli sen minkä jaksoin odottaa. Siinä koira ui kanavassa ja katkonaista haukkua. Vaihdoin palstaa ja taas hyvin alkanut ajo tukehtui ojitetulle nevalle jossa polven korkusta kanervikkoa ja koivutureikkoa.
Virittelin nuotion ja eipä sitten kauaa kulunut kun Loitsu tuli paikalle.
Sunnuntai olikin alku tunneiltaan tyhjää aivastelua, joten taas liikahdettiin parempaan maastoon. Nyt helskytteli hyvin ja pyörityksen huumaa siirtyi kartalle. Parikymmen minsaa kuitenkin taas iloa kesti ja Loitsu sortui perkkaamaan jälkiä. Sitä se tykkää tehdä, kunnes pitää hakea pois. Lepoa tiedossa poijjiilla. Alkaa linnustus ja se on hirveätä paukuttelua. Nyt oli poikueet liiankin kesyjä, mutta oppivat nopeasti kun rivit harvenee. Kolme muutakin porukkaa oli koirineen liikkeellä ja katkonaisia ajoja kertoivat saaneen aikaiseksi.
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti