Tänään annoin Zetkan tunteroisen kahlata kinoksessa ja heti tunnosti jäävän niin kyydistä.
Lallin massua hoidellaan parafiiniöljyllä, riisivellillä ja Promax- annoksilla. Ei mitään vaivaa havaittavissa, mutta kahluuhommat ei kiinnosta aikapoikaa. Tuskin himottaa enää koko homma ja kuntokin on niin ja näin.
Taitaa olla meidän kausi tässä. Hyvin on mennytkin, ei oisi uskonut kun heinäkuu lopulla toin kotiin sellaisen pullukaisen, että alkoi syksyllä jänistä löytymään eteen. Ja miten hienoja metsäpäiviä saatiin taas elää. Saalistakin tuli, junnulle kaksi ja pikku-ukolle kuusi, Mehtuu- kaverikin on otettu poikainkin toimesta ykkösvieraaksi -kiva kun on saanut alusta asti olla zetkan mukana metsällä.
Meidän ihmisten verenpaineet on sitä luokkaa, ettei juuri viisari liikaha, ollaan niin metsässä asuttu.
Kiva kun koirat saa vielä vapaasti kk liikkua, ja vaikka kunnon ajoa ei saataisikaan, kyllä se junnu aina jotain oppii jänisten metkuista hakuhommissa. Jälkien iästä ja kulkusuunnasta esm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti