Rusakot ryökäleet.

Paapa ja poika ovat sotkeutuneet pahasti rusakoiden jäljille. Zetkan nyt ymmärtää, mutta että paapakin. Eilen tosin alku oli rusakolla, mutta ihmettelin kuinka kaukaa metsässä kierrättää, kunnes näin sen vaihtuneen metsuriksi. Oikein. Oli jo ihan laikukas selkäkin jänöllä. Joku päivä samalla alueella oli tosin pienehkö ihan kesäkarvalla oleva. Lalli sitäkin ajeli. Hyvin on jaksanut tuollaisia tunteroisen ajoja, siinä otan pois vaikka olis kuinka makea ajo, joka ei tosissaan ole, sekoilee yllättävän paljon. Karpaloitakin on poimittu.
Zetka oli eilen rekvisiittakoirana, eikä ajohommista tänään aamullakaan tullut tolkkua, nopeasti nousee, mutta ajeli rusakkoa, metsuria ja kissaa!!!! Ja aina tielle, se on loputtava tai käy kalpaten. Kauemmas on mentävä. Kuura ei ole haitannut ihmeeksi, sammal vaan kovaa kun upottaa.
Läntä-ajot (lyhkäset) on nyt piinanneet ja aina jotain häiriötä sattunu. Hirviporukat on poissa, mutta koiria on maastoissa, onkin aika opetella Zetkankin kohtaamaan tai olemaan välittämättä muusta toiminnasta. Eka kontakti oli ihan lupaava, mutta lopetti ajon ja läksi toisen matkaan.

Lalli taas juoksi jäniksen perässä tunnin, ilmeisen jäljessä koska en nähnyt vaikka monesti liki meni.
Zetka taas nosti ekan nopsaan, ihan kauttaaltaan vaihtokarvassa, pian lipesi otteesta, Tunteroisen päästä lähti toinen, muttei sekään pysynyt. Himpskatti.