Korpijänis jo tosi valkea

Kamera mukana, haulikko mukana, mutta autossa.
Aamuyöstä melkoinen vesiroppi joka tuntui kovan tuulen kanssa melkoisen rankalta. Aamu kuitenkin selkesi ja teki mieli katsastamaan uusia paikkoja. Olimme metsässä kymmen aikoihin. Lalli hihnassa ja Loitsu siirtyi hakemaan. Vieras paikka kun on, katson vain kummalle puolen tietä kannattais laskea. 10.11 ajo alkoi, sitä ennen iso valkea jänis kävi meidät katsastamassa. Istui kahdella jalalla ja kuulosteli Loitsun liikkeitä takaansa. Minulla kesti saada puhelimesta kamera käyttöön ja Lalli alkoi riuhtomaan kun haistoi jäniksen. Videolle jäi häivähdys valkoista ja hirveää vinguntaa. Siirryimme alueelta pois, ojapenkkatielle, josta nämä kaksi olivat n. kilometri kauempaa menneet yli. Kolme metsoa nostivat samalla ja ne meni pään ylitse matala liitoa.

Loitsu hukalla.

Ajo kävi aika vaikea kulkuisella alueella ja pieni kääntölenkki alkoi tuoda takaisin. Näin kun iso jolkotteli nyt lähempää tien yli takaisin lähtöpaikkaa kohti. Vajaan kymmen minuutin kuluttua musta säkkyrä vilahti samasta kohtaa, tutka näytti Loitsun menon. No, olinpa iloinen kun poika paineli perässä. Ajo siirtyi tien toiselle puolen ja jäi sinne. Vein Lallin autoon ja menin Loitsulle kaveriksi, tunteroinen hakua n. 800m pitkällä metsäisellä tiellä ilman tulosta. Ihanteelliset maastot ja ojan penkalla papanoita. Kotona katsoin jälkipelit, 6,3km ajomatkaa ja 34 min ajoa ilman katkoja ja siihen päättyi. Aika vauhtia menivät, eläimet.
Aurinko paistoi, + 3, kova tuuli.